Mitä jäi käteen kurssista?

Historia 6 -kurssi oli kuin olikin kokonaisuutena hyvin mielenkiintoinen ja varmasti ei-Eurooppakeskeisenä kurssina hyödyllinen ylioppilaskirjoituksia ja tulevaisuuttakin ajatellen.

Oman blogini teemana oli siis musiikki. Tarkastelin tiettyjen alueiden musiikkia, syntyä ja historiaa, sekä vaikutuksia nyky-musiikkiin. Syvensin tietojani länsimaisen populaarimusiikin historiasta ja tutustuin uusiin musiikin alueisiin.

Työskentelytavat, jotka eittämättä erosivat merkittävästi muiden kurssien työskentelytavoista, olivat itselleni hiukan vaikeita. 4. jaksoon sattui kertymään usea raskas kurssi ja palautettavia töitä oli todella paljon pitkien koulupäivien lisäksi. Lisäksi laiskuus söi oman osansa työpanoksesta. Harmittaa.

Toisaalta, jos jakson työmäärä olisi ollut tavanomainen olisin varmasti saanut historiankurssistakin enemmän irti. Konseptina tällainen kirjallisten tuotosten luominen ja muiden tekstien lukeminen oppimistarkoituksessa on erittäin hyvä, koska kaikkia ihmisiä kiinnostavat eri asiat, joten blogitekstejäkin syntyy laidasta laitaan ja kaikille löytyy jotain uutta luettavaa.

Funk-tyylinen James Brownin kappaleesta "Sex Machine" vaikutteita ottava kitarariffi, kirjoittanut Iikka Lipponen vuonna 2013.

Arabialainen musiikki

Arabialainen musiikki sellaisena kuin sen nykyään tunnemme sai alkunsa 400-600 -luvulla Arabian niemimaalla. Arabialaisen mytologian mukaan Jinnit antoivat runot runoilijoille ja musiikin muusikoille. Arabialainen musiikki ennen islamin nousua perustui maqameihin, jotka ovat tietynlaisia sävelkiertoja. Jokaisella esiintyjällä, oli hän laulaja tai soittaja, oli yksi maqam, jonka puitteissa laulettiin runoja ja soitettiin. Maqam ei välttämättä sisällä lainkaan rytmiä.

Myös keskiaikainen islamilainen musiikki perustui hyvin pitkälti maqameihin ja 800-luvun alkupuolella elänyt filosofi ja matemaatikko al-Kindi kirjoitti ensimmäistä kertaa arabialaisen musiikin teoriaa. Hänen viidestätoista kirjoituksestaan on säilynyt viisi. 800-900 -lukujen taitteessa Al-Farabi kirjoitti Suuren musiikkikirjan, jonka musiikinteoriaan kaikki nykyaikainen arabialainen musiikki pohjautuu.

Arabien musiikki on merkittävästi vaikuttanut eurooppalaiseen musiikkiin, sillä monet nykyäänkin yleisessä käytössä olevat soittimet perustuvat arabien rakentamiin soittimiin. Esimerkiksi kitara, joka perustuu arabialaiseen luuttuun ja piikkiviuluun perustuva tavallinen viulu ovat levinneet Eurooppaan Iberian niemimaan kautta 1000-luvulla. Samoihin aikoihin al-Andaluksesta tuli Euroopan soitinrakennuksen keskus ja soittimet levisivät ranskalaisten trubaduurien kautta muuallekin Eurooppaan.

1700- ja 1800-luvuilla arabialainen musiikki koki hiljaisemman kauden kun Osmaanivaltakunta valloitti suuria alueita lähi-idässä ja Euroopassa. Näillä alueilla turkkilainen musiikki oli pitkään suosittua, mutta 1900-luvun alussa arabialainen musiikki lähti jälleen uuteen nousuun kun Osmaanivaltakunta hajosi ja nationalismi nosti päätään myös islamilaisessa maailmassa. 1900-luvun arabialaisen musiikin keskukseksi nousi Kairo.

Globalisaation myötä 1900-luvun arabialainen musiikki tietenkin sekoittui eurooppalaiseen populaarimusiikkiin eri muodoissa. 1900-luvulla syntyi arabi-jazzia, arabi-rockia ja lähes kaikkia muitakin musiikkityylejä, joissa sekoittuivat perinteiset arabialaiset instrumentit ja melodiat ja eurooppalaisen populaarimusiikin elementit. 1900-luvun loppupuolella, sekä 2000-luvulla on syntynyt paljon poliittista arabialaista musiikkia levottomuuksien ja huonojen olojen vuoksi. Esimerkiksi arabialaisen rap-skenen ensimmäisenä naisenakin pidetty palestiinalais-englantilainen Shadia Mansour kertoo kappaleissaan Palestiinan tilanteesta ja sanoo olevansa osa "musiikki-intifadaa" Palestiinassa.




Shadia Mansour & M1 - Al Kufiyyeh 3arabeyyeh, julkaistu 33RPM - Voices Of The Revolution -nimisellä poliittisella kokoelmalevyllä vuonna 2013. 33RPM Voices Of The Revolution -julkaisun kotisivulla todetaan: "The songs on this album have been kindly donated in order to spread the important messages embedded in the music." Albumi on ladattavissa ilmaiseksi sivustolta.

Lähteet:
http://33rpmvoices.bandcamp.com/releases
http://en.wikipedia.org/wiki/Arabic_music

Intian musiikki

Intialainen musiikki pohjautuu veda-uskonnon piirissä syntynsä noin 1200 eaa. saaneiden veda-kirjojen lauluihin. Intialainen musiikki onkin yksi maailman vanhimmista edelleen elinvoimaisista musiikkiperinteistä. Tavallisesti intialainen musiikki jaetaan perinteiseen ja moderniin musiikkiin.

Nimenomaan juuri perinteinen intialainen musiikki perustuu veda-uskonnon musiikkiin, mutta se on kehittynyt moniin eri suuntiin usean tuhannen vuoden olemassaolonsa aikana. Nykyään perinteinen intialainen musiikki jaetaan klassiseen intialaiseen musiikkiin ja erilaisiin kansanmusiikkityyleihin. Intialaisessa musiikissa käytetään useita erilaisia puhaltimia, lyömäsoittimia sekä kielisoittimia, joista tunnetuin lienee sitar.

Intialainen populaarimusiikki on kehittynyt pitkälti intialaisen elokuvateollisuuden myötä. Bollywood musiikki kattaakin 72% Intian musiikin myynnistä.


Kuuluisa intialainen playback-laulaja Arijit Singh esittää kappaleen "Dilliwaali Girlfriend"
Kappaleessa on kuultavissa vahvoja elektrovaikutteita eurooppalaisesta populaarimusiikista.
Elokuva: Yeh Jawaani Hai Deewani
Esittäjä: Arijit Singh
Musiikki: Pritam Chakroborty
Sanoitus: Amitabh Bhattacharya;

1960-80-luvuilla länsimaiset rock- ja popmuusikot ottivat paljon vaikutteita intialaisesta musiikista ja loivat täysin uusiakin genrejä. Yksi tunnetuimpia intialaisvaikutteisia 1900-luvun eurooppalaisen populaarimusiikin teoksia lienee The Beatlesin "Within You, Without You", joka julkaistiin vuonna 1967 Sergeant Pepper's Lonely Hearts Club -levyllä.






Vuonna 1993 lontoolaisten etnisen taustan omaavien nuorten perustaman Asian Dub Foundation -yhtyeen vuonna 2003 julkaisema single "Fortress Europe", joka kritisoi Euroopan maahanmuuttopolitiikkaa 2000-luvun taitteessa. Asian Dub Foundation sekoittaa kappaleissaan dub ja jungle-musiikkia etnisiin sampleihin, joita he ottavat "vanhempiensa levykokoelmista", sekä nopeita tajuntaaniskeviä lyriikoita. Kappaleissaan he kritisoivat rasismia ja tuovat esille lontoolaisten ulkomaalaistaustaisten nuorten oloja.

Lähteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/Indian_music
http://en.wikipedia.org/wiki/Asian_Dub_Foundation

Afrikkalainen musiikki

Afrikkalainen musiikki voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan: itä- ja pohjois-afrikkalaiseen musiikkiin, joka on lähellä lähi-idän musiikkia; Saharan eteläpuoliseen musiikkiin, joka edustaa länsimaisen valtaväestön yleistä mielikuvaa afrikkalaisesta musiikista; sekä afrikkalaiseen populaarimusiikkiin, josta löytyy tietenkin kaikkia populaarimusiikin genrejä sekoitettuna afrikkalaiseen musiikkiperinteeseen. Saharan eteläpuolisen Afrikan musiikkia ei tehdä vain viihteen takia vaan se on läsnä kaikissa elämäntapahtumissa. Kaikelle on oma musiikkinsa, työstä pahojen henkien karkottamiseen. Tästä johtuen musiikki on tärkeä osa afrikkalaista kulttuuria ja elämää. Tärkeimpiä afrikkalaisessa musiikissa käytettyjä soittimia ovat tietenkin erilaiset rummut ja muut lyömäsoittimet, myös monenlaisia jousi- ja puhallinsoittimia käytetään. Muita soittimia ovat mm. kalimba ja mbira, jotka monelle varmasti tuttuja kotoperäisemmällä "sormipiano"-nimellä.

Afrikkalainen "kora"-kielisoitin Kuvalähde: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/b7/Kora_DSC_0355.JPG 

Saharan eteläpuolisen Afrikan musiikki on vaikuttanut vahvasti monien nykymaailman musiikkityylien syntyyn. 1800-luvulla afrikkalaistaustaisten orjien jälkeläiset alkoivat muokata esi-isiensä musiikkiperinnettä ja gospel-musiikki syntyi. 1900-luvulla gospelista muokkautui monia musiikkityylejä kuten blues, jazz sekä rhythm & blues, jotka kehittyivät rock'n'rolliksi, souliksi, funkiksi ja edelleen hip-hopiksi ja R&B:ksi 1900-luvun lopulla. Latinalaisen Amerikan musiikista suuri osa on myös saanut alkunsa afrikkalaisesta musiikista, näistä tunnetuimpia ovat rumba, mamba ja salsa, joissa kaikissa on afro-kuubalaiselle musiikille tyypillisiä claves-rytmejä. Rumba-musiikille tyypillinen claves-rytmi.

 
Afrikkalaista populaarimusiikkia on vaikea määritellä, mutta yleisesti ajatellaan, että se on yhdistelmä länsimaalaista populaarimusiikkia ja perinteistä afrikkalaista musiikkia. Afrikkalaista populaarimusiikkia on vähintäänkin yhtä paljon kuin on eurooppalaistakin populaarimusiikkia, joten kaikkien tyylien esittely olisi lähes mahdotonta.


Portugalilais-angolalaisen, breakbeat- ja tekno-biittejä afrikkalaiseen zoukiin ja kuduroon, yhdistelevän Buraka Som Sisteman kappale "Kalemba (Wegue Wegue)." Julkaistu 2011 Fabric levy-yhtiöllä. Lähteet: http://en.wikipedia.org/wiki/Music_of_Africa

Tavoitteitani HI6 kurssille

En yleensä aseta itselleni tavoitteita yhdellekään kurssille. Aion kuitenkin olla aktiivinen kurssilla sekä oppitunneilla että tämän blogin kirjoittamisessa. Hi6 ei kuitenkaan ole pakollinen kurssi, joten edellä mainitsemani asioita tekevät varmaankin kaikki muutkin.

Vaikka varsinaisia tavoitteita minulla ei ole, voin kuitenkin kertoa siitä mikä minua kurssilla erityisesti kiinnostaa. Ajattelin tehdä blogini eri kulttuurien musiikista ja siitä kuinka perinteinen musiikki näkyy nykymusiikissa. Upotan myös musiikkiesimerkkejä blogiin.